Thanksgiving!

Tämä viikko on hurahtanut pääosin lomaillessa, kokkaillessa ja shoppaillessa, kun täällä vietettiin peri-Amerikkalaista juhlapyhää eli kiitospäivää :-) Tiistaina päästiin puolelta päivin koulusta ja loppuviikko saatiinkin sitten lomaa. Keskiviikkona tehtiin ruokaostoksia oikein urakalla ja alettiin myös valmistella torstain päivällistä. Mun hostvanhemmat halusi, että teen jotain suomalaista jälkkäriä tähän muuten amerikkalaiseen ruokapöytään, joten mä sitten päätin leipoa omenapiirakan, joka tarjoiltiin vaniljajäätelön kera :-) Meidän ateria koostui niistä tyypillisistä Thanksgiving herkuista, eli kalkkunasta, perunamuusista, karpalokastikkeesta, bataateista ja kurpitsapiirakasta, plus monista muista ei-niin-perinteisistä ruuista. Pääsin myös tekemään tuttavuutta kalkkunan kanssa, kun mut käskettiin laittamaan sille maustepiikki pyllyyn koipeen, että saisin tästä mahdollisimman amerikkalaisen kokemuksen :-D
Torstai-päivä meni siis ensin nauttiessa päivällistä sukulaisten ja ystävien kanssa, sitten jenkkifutista ja kiitospäivä-paraatia telkusta seuraten, ja lopuksi perjantain Black Friday shoppailuja varten voimia keräten! Jos joku siis ei tiedä niin Black Friday on aivan järjetön yhden päivän kestävä alennusmyynti, jolloin ihmiset ryntää ihan hulluina kauppoihin hankkimaan kaikkea mahdollista; elektroniikkaa, vaatteita, joululahjoja tai mitä tahansa muuta tavaraa. Alennusmyynnit alkaa perinteisesti perjantaina keskiyöllä, mutta tosi monet kaupat on ruvennu aikaistamaan sitä jo torstai-iltaan. Me ei kuitenkaan menty vielä yöllä ostoksille, koska haluttiin välttyä niiltä kaameilta jonoilta ja tungoksilta, joten suunnistettiin kaupoille vasta perjantai-aamuna :-) Päivän aikana noussut kuume ja päänsärky vähän pääsivät hidastamaan menoa (ehkä hyvä vaan XD) , mutta silti sain kyllä ihan kiitettävästi rahaa kulumaan :-D

Tää viikon loma tuli kyllä tarpeeseen edellisviikon monien kokeiden ja projektien jälkeen, joten pääsin vähä rauhoittumaan ja keräilemään voimia :-) Nyt sitte maanantaina alkaa futistreenit ja kausi alkaa joulukuun lopulla, so exciteeed!

Lost Maples

Viime viikolla tehtiin mun biologian ryhmän (ja yhden toisen kouluryhmän) kanssa fieldtrip Lost Maplesiin, mikä on jonkinnäkönen kansallispuisto reilun tunnin ajomatkan päässä Banderasta. Sieltä löytyi siis luonnonpuisto, jossa pystyi patikoimaan, kalastamaan, veneilemään ja metsästämään sekä lisäksi löytyi leirintäalue karavaanareille. Nimi 'Lost Maples' suom. 'Kadonneet Vaahterat' tulee siitä, että tuo alue on yksi harvoista paikoista tässä lähistöllä, josta löytyy vaahterapuita ja joidenka lehdet muuttuu syksyn tullen ruskan eri sävyihin :-) Meidän päivään kuului metsässä patikointia muutaman tunnin edestä, upeiden maisemien ihastelua, pari pakollista tietoiskua alueen luonnosta (biologian tunnilta matkassa kun oltiin...) , eväiden syömistä luonnon helmassa ja visiitti paluumatkalla omenakauppaan :-D Kyllä, luitte oikein, pysähdyttiin pienessä kojussa/kaupassa/miksikä ikinä sitä haluaakaan nimittää, jossa myytiin kaikkea mahdollista vain ja ainoastaan omenoihin liittyen taikka niistä valmistettua. Sieltä siis löytyi omenajäätelöä nam!!! , omenapiirakkaa & muita leivoksia, omenahilloa, omenapuita, omenahuulirasvaa, omenoita, avaimenperiä, esiliinoja, leluja.... tätä listaa vois jatkaa loputtomiin! Ostin annoksen niiden kuuluisaa omenajäätelöä ja täytyy kyllä myöntää että hyvää oli, mutta silti tuonne pikku kauppaan astuessa oli taas vähän semmonen fiilis, että tällästä ei voi kokea kuin jenkeissä :-D

Our biology class!

Halloween

Teksti tulee taas myöhässä ja pahasti, mutta nyt vihdoin ja viimein juttua parin viikon takaisesta jenkkiperinteestä eli Halloweenistä! Pääsin siis juhlimaan elämäni ensimmäistä Halloweeniä, Suomessa kun sitä ei sen kummemmin porukka juhlista, ja oli kyllä siistiä! :-) Kaikennäköisiä koristeita, naamiaisasuja ja herkkuja näkyi kaupoissa jo hyvä ettei syyskuun alkupuolella, eli ihmiset on täällä todellakin ajoissa liikkeellä mitä juhlapyhiin tulee. Käytiin yksissä Halloween pippaloissa kavereiden luona, ja ei herranjestas kun se niiden talo oli koristeltu viimeisen päälle!!! Keittiöstä oli tuunattu 'Chop Shop' missä roikkui veitsiä, pannuja ja suolia sun muuta kivaa katosta, ja talon joka ikinen nurkka oli koristeltu luurangoin, kurpitsoin, hämähäkinseitein plus mitä kaikkee muuta pelottavaa voikaan kuvitella. Itse pukeuduin riikinkukoksi (älkää kysykö miksi...) ja oli tosi kivan näköstä, kun kaikki vieraat oli kunnolla panostaneet asuihinsa, eikä vaan laittanut jotain perus pirunsarvia päähän :-D Kaiversin myös elämäni ensimmäisen kurpitsan, mistä oon aika ylpeä, mutta perinteisen 'karkki tai kepponen'-kierroksen jätin välistä, koska se on enemmänkin tarkoitettu pikkulapsille, vaikka sitä jotkut nuoretkin täällä tekee :) Tästä sitten kuvia!

Homecoming!

Homecoming perjantaina koulun käytävät oli täynnä kellojen helinää ja koulun väreihin, valkoiseen ja siniseen, pukeutuneita ihmisiä :-) Joissakin osavaltioissa (ei mun tietääkseni kuitenkaan kaikissa) on sellainen tapa, että tytöt pukee mumin päälleen homecoming päivänä, ja täällä Texasista tämä tapa sattuu löytymään. Tuo kyseinen mum on siis nauhoista ja kaiken maailman hilukilluttimista koottu 'koriste', jos sitä nyt sellaseks voi sanoa (ite kun en oo kovin tommosten härpäkkeiden perään...) :-D Ennen vanhaan pojat antoi mum (suom. krysanteemi) nimisen kukan tyttöystävälleen, mutta koska ne yleensä kuoli ennen iltaa, porukka rupes tekemään ne paperista ja nauhoista, että ne kestäisi kauemmin. Tuo 'koriste' yleensä kiinnitetään hakaneulalla rintaan, mutta voi sen muuallekin kiinnittää jos siltä tuntuu. Tosi monella tytöllä oli koulussa ihan järkyttävän kokosia ja näkösiä mumeja, jotka oli about metrin pituisia, ja itse taas valitsin pienimmän mahdollisen vaihtoehdon mikä kaupasta löytyi XD Pariskunnat yleensä antaa toisilleen nuo kukkasysteemit, poika antaa tytölle mumin ja tyttö antaa pojalle gardnerin (sama juttu mutta vaan kiinnitetään käsivarteen kuminauhalla tms.) , mutta jos sydänkäpystä ei satu löytymään, niin siinä tapauksessa kaverit tai vanhemmat antaa sen :-)
  Sitten juttua itse homecomingista! Pep rallyyn ( 20 min kestävä tilaisuus liikuntasalissa koulupäivän päätteeksi, missä cheepparit tekee temppujaan, bändi soittaa ja muut yrittää nostattaa yhteishenkeä) oli panostettu tavallista enemmän, kun cheerleaderit oli pukeutuneet neon-värisiin vaatteisiin ja valojen sammuttua ne hohti pimeässä, ja oli sinne ekstraohjelmaakin järjestetty, kuten puheita ja kisailuja yms. :-) Illan peliä ennen oli Homecoming Court, eli jokaisen ikäluokan ja kerhon edustajat esiteltiin, sekä kruunattiin Ms. ja Mr. Bandera! Toi oli kyllä yks semmosista must-jenkkikokemuksista ja oli hienoa päästä näkemään koko tapahtuma omin silmin paikan päältä. Itse peli taas oli aika pettymys, koska tähän ainaiseen auringonpaisteeseen ja lämpöön tottuneena 5 C astetta mittarissa ja armoton tuuli ei tuntunut hirveen hyvältä katsomossa kevyissä vaatteissa istuen. Pelikin päättyi vielä vastustajan voittoon, mutta anyways, oli kyllä kokemisen arvoista! :-)